Fiia oli heti alkuun todella energinen, ja kyttäili kaikenlaista turhaa, kuten porttiestettä ja sitä vesimattoa. Alkuverkassa se ei olisi millään tahtonut myödätä kädelle, vaan olisi mieluusti jolkotellut löysin ohjin. Aloitimme laukassa, niin että tulimme kavalettia, ja pientä lankkuestettä diagonaalilla, samalla suuntaa vaihtaen. Kavaletti meni hyvin, mutta ensimmäisellä hypyllä lankulle Fiia meinasi vähän jarrutella. Ehdin kuitenkin reagoida ja ratsastaa sitä hieman eteenpäin jolloin pääsimme siitä puhtaasti yli.
Olin tässä vaiheessa jo aivan varma että tämä hyppykerta tulee menemään ihan penkin alle. Tämän jälkeen hyppäsimme portti-pysty linjaa jonka väliin tulisi 6 sujuvaa laukka-askelta. Tämä linja meni jo huomattavasti paremmin, eikä tamma enää kyttäillyt turhia. Loppujen lopuksi tuo pysty nostettiin 90cm korkeaksi ja pääsimme siitä puhtaasti yli. Korkeus kyllä hieman hirvitti kuskia.
Kisoja silmällä pitäen kentälle oli rakennettu myös kapea lankkueste, jota ajattelin Fiian kyttäävän. Tulimme lankkua ensin oikeassa kierroksessa, ja lähestymiset menivät aika nappiin. Kerran taidettiin kolauttaa ylimpään lankkuun kun jäin taas liikaa suuhun kiinni. Huomaan noita kuvia ja videoita katsellessa että katson aivan liian paljon alas esteellä/ esteen jälkeen. Jatkossa siis täytyy kiinnittää huomiota siihen että katse on eteenpäin, ja yli esteestä, etten jarruta istunnalla hevosta.
Seuraavana vuorossa oli ristikko, jonka jälkeen kuuden laukan väli, ja pysty okseri sarja yhden askeleen välillä. Ensimmäisellä kerralla vauhti kiihtyi suht kovaksi, mutta pääsimme sarjan sujuvasti läpi kun annoin vain tarpeeksi ohjaa. Seuraavat kerrat sujuivat jo paljon paremmin. Hyppäsimme tätä samaa linjaa vielä toiseen suuntaan, ja kuten arvata saattaa, siinä vaiheessa lähti vähän lapasesta :D Fiia ampaisi sarjan jälkeen aina hirveää kyytiä tuon 6 askeleen välin tuolla ristikolle, joka oli tosin tässä vaiheessa jo nostettu pystyksi. Ensimmäisellä kerralla otin aivan liikaa kiinni, mikä näkyykin hyvin tuossa videolla, jonka johdosta tulimme aivan esteiden juureen ja Fiia joutui hyppäämään lähes paikaltaan. Onneksi se ei kuitenkaan kieltänyt, vaikka tuo ihan selkeästi oli minun moka. Seuraavalla kerralla otin opikseni, enkä ottanut niin paljoa kiinni, ja pääsimme välit paljon sujuvammin.
Lopuksi hyppäsimme sitten vielä sitä hurjan pelottavaa vesimattoa. Tai kuskia ainakin pelotti! Tulimme ensimmäisen kerran ravilähestymisellä, eikä Fiia epäröinyt yhtään, vaan hyppäsi esteen suoraan kyttäämättä. Olin ihan yllättynyt tästä, ja rohkaisin sitä jopa vähän liikaa jalalla ennen estettä. Tulimme tuota estettä sitten vielä muutaman kerran yksittäisenä laukassa, ja hypyt sujuivat hyvin. Hyppäsimme tämän jälkeen vielä kaikki esteet ratana, ja siihen olikin hyvä lopettaa.
Valmennuksesta jäi tosi hyvä fiilis, ja valmentajakin oli sitä mieltä että voisimme hyvillä mielin lähteä sunnuntaina kisoihin. Minun pitäisi edelleenkin oppia luottamaan hevoseen enemmän, sillä se hoitaa kyllä homman kotiin, kunhan en ala liikaa sooloilemaan. Pakkasimme kamat kasaan ja lähdimme kotia kohden.
Vuokraaja ratsastaakin Fiian huomenna, ja itse menen sitten lauantaina. Saanpahan samalla pakattua tavarat sunnuntaina varten. Palaan blogin ääreen taas viimeistään sunnuntain kisojen jälkeen!
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti