5.5 Artridersin estekisat.

Helatorstaina käytiin kisareissulla Artjärvellä, Tortolan talleilla. Lähdimme taas aivan liian aikaisin ajelemaan kisapaikalle, joten saimme kaikessa rauhassa katsella puomiluokan ratsukoiden suoritukset. Tortolassa on tosi kiva käydä kisoissa, kun aikataulut menevät sujuvasti, ja muutenkin hommat toimivat todella hyvin.

Puomiluokan jälkeen laitoinkin Fiian jo kuntoon ja suuntasin verkkaamaan. Hyppäsimme ensin luokan 60cm, ja olimme jo toisena lähtövuorossa, joten verkka tulisi siis suorittaa ennen radan kävelyä. Ravailin alkuun kumpaankin suuntaan, ja hain hevosta taas tasaiselle tuntumalle. Fiia tuntui jotenkin jopa hieman laiskalta ratsastaa, tiedä sitten johtuiko todella lämpimästä ilmasta vai mistä. Tehtiin aika kevyt verkka alle, koska arvosteluna molemmissa luokissa oli AM5, joka siis tarkoitti sitä että uusintaan päästessä kummatkin radat hypättäisiin ns. tuplana niin että perusradan ja uusinnan välissä olisi jonkin verran hengailuaikaa.

Perusrata meni mielestäni ihan kohtalaisesti, muutamia omia mokiani lukuunottamatta, mutta tamma onneksi hoiti taas homman hienosti kotiin ja pääsimme puhtaalla radalla uusintaan. Uusinnassa ratsastin ihan rehellisesti aikaa, ja se riittikin tällä kertaa toiseen sijaan, sekä siniseen ruusukkeeseen. Palkintojenjako meni tällä kertaa paljon paremmin kuin viimeksi, sillä hevonen malttoi pysyä nahoissaan eikä yrittänyt pukitella tai rynniä toisten yli.

Seuraava luokka olikin sitten taas se hurjan pelottava 80cm, joka ei itseasiassa enää tunnu edes yhtään niin pahalta. Olimme taas toisena lähtövuorossa, joten tässä välissä ei hirveesti ehtinytkään mitään tehdä. Otin kuitenkin muutaman hypyn kentällä, jotta saatiin heppa ohjelmoitua seuraavalle korkeudelle :D

Siirryimme maneesiin odottamaan vuoroamme, ja hevosella alkoi selvästi nousta kierrokset. Se ei olisi malttanut yhtään seistä paikoillaan, vaan kokoajan piti touhuta jotain. Radalle mennessä tuntui että tamma räjähtää käsiin hetkenä minä hyvänsä. Varovaisesta laukan nostosta huolimatta lähdimme aika vauhdikkaasti matkaan, josta johtuen jäin taas pitämään aivan liikaa, sillä Fiia tulikin todella hyvin takaisin. Tässä vaiheessa se oli kuitenkin jo aivan liian myöhäistä, hyppäsimme ensimmäisen esteen täysin paikaltaan ja otimme yhden puomin alas. Loppurata meni oikein sujuvasti, kun muistin ettei pidä turhaa jarrutella liikaa. Tuo pudotus harmittaa todella paljon, sillä sehän oli täysin minun oma moka. Fiia pelasti tilanteen hienosti hyppäämällä paikaltaan tilanteessa josta moni muu olisi varmaan kieltänyt. Tällaisina hetkinä sitä osaa arvostaa toden teolla tuon hevosen työmoraalia.

Loppurata meni kuitenkin niin sujuvasti, että en jäänyt asiaa sen kummemmin miettimään, vaan menin takaisin kentälle keventelmään loppuravit, jotta päästäisiin kotimatkalle. Hevonen oli ihan hiestä märkä, joten kotona odottaisi viileä suihku.

Seuraavaksi olisi tarkoitus mennä huomenna Sunnuntaina Olgan tallille estevalmennukseen, ja sitten ensi viikon Sunnuntaina estekisoihin Kumpumäelle. Ensi viikko mennään suht kevyesti, kun tällä viikolla tuli niin paljon hyppykertoja. Minun oli tarkoitus nyt viikonlopun aikana kokeilla ajaa Fiialla, mutta suunnitelmat hieman muuttuivat joten tuo homma lykkääntyy. Toivottavasti ehtisin vaikka sitten maanantaina kokeilla sitä.