14.12.2015

Orra cup 2015

Meidän seuralla Orimattilan ratsastajilla on sellainen cup-pistekilpailu joka vuosi. Eli siis kilpailuissa sijoittumisesta saa aina tietyn määrän pisteitä, ja niiden perusteella sitten palkitaan joka vuosi ansioituneimmat kilpailijat yksityis-, ja tuntiratsastajista, sekä vielä erikseen juniorit ja seniorit.

Kisakausi kestää joulukuusta marraskuuhun, mutta meidän osalta se alkoi vasta toukokuussa, jolloin starttasimme ensimmäiset kilpailumme. Kiertelimme aktiivisesti kilpailuja kesän aikana, ja ehdimme saada yhteensä 92 pistettä.  Pisteitä saa ensimmäisestä sijasta 14, toisesta 10, kolmannesta 8 jne.

Tulokset julkaistiin viime viikolla, ja huomasin että me olimme keränneet Fiian kanssa tänä vuonna eniten pisteitä yksityisratsastajien seniorit osiosta. Palkinnoksi saamme 50 euron lahjakortin Wahlstenille, ja se tulee todellakin tarpeeseen. Kiva että seura kannustaa kilpailijoita tällä tavalla osallistumaan kilpailuihin. Meillä on muutenkin suhteellisen aktiivinen seura, valmennuksia järjestetään useita kertoja vuodessa, ja niihin pääsee vielä ihan kohtuu hintaan.

Olen suunnitellut ostavani kisavaatteet ensi kaudelle, toki haluaisin hieman laihtua ennen niiden ostamista :D Saa siis nähdä kuluuko lahjakortti kisavarusteisiin, vai shoppailenko vain Fiialle taas kaikkea "muka tarpeellista". Valkoinen huopa pitäisi kyllä hankkia jossain vaiheessa, ensi vuoden koulukisoja ajatellen.



Meidän valmentaja ratsasti Fiialla viime torstaina, ja huomasi että tammaa selvästi ärsytti erilainen ratsastustapa. Valmentaja vaati Fiiaa kulkemaan tosi lyhyenä, ja työskentelikin alkuun käynnissä aika paljon. Muutaman kerran tammalla meni herne nokkaan, ja se yritti pelotella ratsastajaa hyppäämällä hieman pystyyn. Suurin haaste oli kuulemma saada hevonen kulkemaan ravissa ohjan ja pohkeen välissä. Fiia menee helposti edestä tyhjäksi, joka johtuu varmaan siitä että ratsastan sitä itse todella kevyellä tuntumalla ravissa, sillä huomaan sen hermostuvan liian voimakkaasta ohjasotteesta.

Ratsastin Fiian itse tästä seuraavana päivänä, ja se ylireagoi kaikkiin apuihin, sekä oli hieman jäykkä. Jäykkyys johtuu varmaan kiimasta, sillä se oli vielä lauantainakin vuokraajan mielestä aika kamala ratsastaa. Sunnuntaina kaikki oli taas normaalisti, ja Fiia oli ollut vuokraajan mukaan oikein miellyttävä ratsastaa. Aikamoisia tuuliviirejä nämä tammat! Itsekin aikanaan vannoin etten kyllä enää ikinä tammaa ostaisi, vaan mitenkäs siinä sitten kävikään.

Olen päässyt viime aikoina ratsastamaan vain pimeällä, joten kuvia ei ikävä kyllä vieläkään ole :/ Tulisi nyt pian sitä lunta niin ei olisi aina niin synkkää. Minulla muuttuu työkuviotkin joulun tienoilla, sillä sain uuden työn lähempää kotiani, eikä minun tarvitse enää ajaa päivittäin Helsinkiin asti. Jännityksellä odotan mitä tämä uusi työ tuo tullessaan.

2 kommenttia :

  1. Onnea menestyksestä! Heh, niin tuttu juttu toi tuuliviirihomma, peräkkäisillä päivillä voi olla eroa ku yöllä ja päivällä, ja välillä tuntuu että siihen vaikuttaa lähinnä kuun ja tähtien asento :-D Mutta toisaalta, eipä sitä itekään aina ole ihan se kaikista tasaisin luonne... x)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Nojoo nää tammat on kyllä sellasia tuuliviirejä ettei niistä ota välillä mitään selvåä :D Yhtenä päivänä käy yksi asia ja toisena taas toinen. Nooh, oot kyllä niin oikeessa tosta että eipä tässä itsekään olla kovin tasaisia :D

      Poista