8.12.2015

Suljen silmät, kuvittelen et lennän. Mun täytyy luottaa, ja antaa vaan mennä.

Näin syksyn tullen tuntuu välillä siltä ettei millään jaksaisi lähteä tallille. Joka päivä sataa tai sitten tuulee niin ettei meinaa pystyssä pysyä. Fiiakin on vapaapäivien jälkeen välillä todella virkeä ratsastaa. Toisaalta ajattelen aina niin että kun treenasimme ja kisasimme kesällä ahkerasti, niin syksyn voi ottaa vähän rennommin. Onneksi meillä on myös hyvä vuokraaja joka liikuttaa tammaa kolmesti viikossa. Itse sitten käyn vaihtelevasti 3-4 kertaa viikossa joko ratsastamassa tai juoksuttamassa.

Olen yrittänyt kaikesta huolimatta pitää Fiian liikutuksen mahdollisimman monipuolisena. Hyppäämistä tietysti toisinaan rajoittaa se ettei meillä ole maneesia. Olen kyllä talven tullen ajatellut että silloin tällöin ajaisin tuohon läheiselle maneesille hyppäämään.

Viime lauantaina meillä kuitenkin oli pitkästä aikaa estetunti, ja pääsimme taas tekemään monipuolisia harjoituksia. Keskityimme tällä kertaa laukan temmon säätelyyn, niin että menimme isolla keskiympyrällä neljää puomia. Tässä vielä hieno paint töherrys aiheesta.

Aloitimme harjoituksen niin että tarkoituksena oli päästä sujuvassa laukassa kaikkien puomien yli, niin ettei Fiia turhaan hyppäisiä, saati kiihdyttäisi puomin jälkeen. Tehtävä sujui mielestäni ihan hyvin, ja tunsin oikein kuinka fiia käytti takapäätään. Tämän jälkeen pituushalkaisijalla olevat puomit nostettiin esteiksi. Alkuun korkeutta oli noin 50cm, mutta loppua kohden ne sitten nousi 90cm korkeuteen. 

Hypyt sujuivat hyvin, mitä nyt muutaman kerran tultiin liian lähelle ja puomit kolisivat. Suurin virheeni on nykyään se että pidättelen hevosta aivan liikaa. Lopuksi jätimme puomit pois, ja menimme pelkästään noita kahta estettä, ja tarkoitus oli päästä etenemään sujuvammin. Kunhan annoin hevoselle hieman lisää tilaa, niin hypytkin alkoivat sujumaan paremmin. Lopuksi valmentaja nosti ne tosiaan 90cm korkeuteen ja kuskilla meinasi tulla rimakauhu vastaan :D Fiia kuitenkin teki taas parhaansa, ja pääsimme esteistä sujuvasti ja puhtaasti yli.

Tämä tunti lisäsi taas motivaatiotani treenaamista kohtaan. Sain valmentajalta kehuja siitä kuinka hevonen on pyöristynyt rungoltaan, sekä muuttunut muutenkin parempaan suuntaan. Laukka on vahvistunut, ja huonompi suunta onkin nykyään vasemman sijaan oikea. Kiva välillä saada positiivista palautetta,ja kuulla onnistuneensa jossain asiassa. 

Näitä surkeita kelejä on kestänyt niin kauan että päädyin tilaamaan fiialle yhden ylimääräisen varasadeloimen. Tuntuu että loimet eivät millään kuivu kunnolla aamuksi, kun siellä kuivaushuoneessa on 25 muutakin loimea. Nyt tosin varmaan alkaa sitten pakkaskelit ennen kuin uusi loimi saapuu :D

En nyt ota mitään stressiä hevosen liikutuksen suhteen vaan mennään ihan fiilispohjalta. Tämän viikon torstaina meidän valmentaja ratsastaa Fiialla. Lauantaina oli alunperin tarkoitus mennä taas tuonne pay & jump tapahtumaan, mutta se taitaa jäädä nyt tällä kertaa meidän osalta väliin.

Toivotaan että ilmat muuttuisi vähän parempaan suuntaan,ja tulisi edes jonkin verran lunta jouluksi.

Vaikuttaako sää teidän motivaatioon? 

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti